Tietotekniikkaa seuraavilla on pitänyt kiirettä viime aikoina: eri valmistajat julkaisevat uusia puhelimia ja tietokoneita tasaisin väliajoin. Joskus varmasti tuntuu siltä, että on vaikea pysyä kärryillä kaikkien mallien osalta! Puhelimien ja tietokoneiden lisäksi eri valmistajat julkaisevat tabletteja eli taulutietokoneita. Nämä ovat käytännössä tietokoneiden ja puhelimien risteytyksiä ja periaatteessa ne yhdistävät parhaat ominaisuudet molemmista. Siitä huolimatta tabletit eivät ole onnistuneet korvaamaan tietokoneita, vaikka ne ovat olleet markkinoilla jo vuosia. Tässä artikkelissa pohditaan syitä siihen.
insert image – insert image – https://pixabay.com/photos/hands-ipad-tablet-technology-820272/
Tabletti tarjoaa puhelimien ja tietokoneiden välimuotoa
Viime vuosien aikana olemme nähneet todella hurjaa teknologian kehitystä. Kaikki alkoi oikeastaan jo 1990-luvulla, kun GSM-puhelimet alkoivat yleistyä ihmisten arjessa. Samaan aikaan kehittyi myös internet, joka tuli yhä useampaan kotiin. Kehityksen edetessä nämä yhdistyivät nopeasti ja pian puhelimissa oli internetyhteys ja kotitietokone ei ollut enää ainut laite, jota käyttää netin selailuun. Älypuhelimien kehittyessä niillä oli mahdollista myös pelata – siis monimutkaisempia pelejä, kuin legendaarista Nokian vanhojen kännyköiden matopeliä! Sovelluskauppaan tuli valittavaksi monia uudenlaisia mobiilipelejä ja myös puhelimen selaimilla oli mahdollista pelata eri pelejä netissä, mukaan lukien nettikasinopelejä. Yhä useammat käyttivätkin kännykkäänsä pelatessaan kasinopelien maailmassa. Kasinopelien suosio perustuu pitkälti niiden pelaamisen helppouteen ja nopeuteen: kun tähän lisätään älypuhelimien liikuteltavuus, on kasinokokemus mahdollista saada nopeasti ja kätevästi melkeinpä missä vaan. Pelaamiseen käytettiin luonnollisesti myös kannettavia tietokoneita (pöytäkoneet jäävät tämän vertailun ulkopuolelle), mutta ne olivat ja ovat suhteellisen kookkaita, kun verrataan puhelimiin. Tämä tarkoittaa sitä, että näyttö on paljon suurempi ja käytettävissä on näppäimistö (sekä hiiri, jos niin halutaan), mutta käytännöllisyys ei ole puhelimen luokkaa: läppärillä on hankala pelata esim. linja-autossa tai junassa, jos vertaamme älypuhelimeen! Näiden laitteiden välimaastoon saapui taulutietokone, eli tuttavallisesti tabletti.
Tabletti saapuu markkinoille
Ensimmäisestä tabletista voidaan olla montaa mieltä. Joidenkin mielestä ensimmäinen tabletti oli vuonna 1992 valmistunut Sun Microsystemsin kehittämä käteen sopiva kosketusnäyttöinen laite. Voidaan sanoa, että kyseinen laite oli aikaansa edellä, mutta se ei koskaan tullut myytiin. Kosketusnäytölliset laitteet valloittivat markkinat vasta 15 myöhemmin. Tabletin idea oli siis olemassa jo ennen GSM-puhelimien valtakautta, mutta tässä artikkelissa keskitymme 2000-luvun tabletteihin, joilla oli periaatteessa mahdollista korvata perinteinen läppäri. Tässä yhteydessä on syytä nostaa esille Applen iPad, jonka ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2010. Voidaan varmasti sanoa, että kun Applen kaltainen tietotekniikkajätti lähtee mukaan johonkin toimintaan, se kertoo jostakin trendistä. On kuitenkin muistettava, että ensimmäiset suunnitelmat Androidiin pohjaavasta tableteista ilmaantuivat jo vuonna 2008 ja ensimmäiset Android-tabletit julkaistiin vuonna 2009 – eli siis hieman ennen Applen iPadia. Maineikkaista Android-tableteista voidaan mainita, vaikka Samsung Galaxy Tab 2 ja Google Nexus 10. Paperilla tämä tietokoneen ja kännykän risteytys kuulosti hyvältä, mutta alkuinnostuksen jälkeen vauhti on laskenut. Mistä tämä oikein johtuu?
Tabletti ei vastannut odotuksia?
Periaatteessa tabletti oli mitä ihanteellisin kevyisiin tehtäviin: sillä pystyi katsomaan elokuvia ja videoita isommalta ruudulta. Sama päti myös pelikokemukseen. Vuonna 2012 ennustettiinkin, että tabletti voisi korvata suurimman osan tietokoneen kotikäytöstä. Into on kuitenkin laantunut ja tabletit eivät ole syrjäyttäneet läppäreitä. Listasimme kaksi keskeistä syytä tähän tilanteeseen.
Ensimmäinen seikka on se, että tablettien komponenttien teho ei riittänyt aluksi läppäreitä vastaan. On totta, että mobiilikomponentit, joita hyödynnetään tableteissa, ovat saaneet lisää tehoa, mutta on mahdollista, että tämä tehottomien sirujen maine estää ihmisiä hankkimasta tablettia, jos vaihtoehtona on perinteinen läppäri. Kannattaa kuitenkin huomata, että Apple toimitti juuri uuden tehokkaan M1-sirun uuteen iPad Pro-malliinsa. Onkin mielenkiintoista nähdä, että muuttaako tämä trendiä.
Toinen merkittävä seikka on se, että virtuaaliset näppäimistöt eivät miellytä läheskään kaikkia. Kyllä, me käytämme niitä puhelimissamme, mutta on eri asia, että hyväksymmekö saman näppäimistön tabletissamme. Tabletin ponttina on kuitenkin korvata läppäri, eli sillä pitäisi pystyä kirjoittamaan helposti ja kätevästi: vertailu käy siis läppärin näppäimistöön, ei kännykkään. Sujuva kirjoittaminen ei ole tabletin näytössä olevalla virtuaalisella näppäimistöllä läheskään yhtä kätevää kuin kannettavan näppäimistöllä. On totta, että tabletteihin on saatavissa erikseen fyysisiä näppäimistöjä, mutta tässä vaiheessa lienee aiheellista kysyä, että mikä on tämän pointti? Periaatteessa voisi sanoa, että ulkoinen näppäimistö tekee tabletista jopa hankalamman kuljettaa ja kasata, kuin kannettava tietokone.
